Perunkirjoituksen jälkeen käynnistyy joukko tärkeitä toimenpiteitä, jotka ovat välttämättömiä kuolinpesän asianmukaisen hoidon ja perinnönjaon kannalta. Ensimmäinen tehtävä on perukirjan toimittaminen Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Tämän jälkeen alkaa perintöveron määrääminen, kuolinpesän hallinnointi ja lopulta perinnönjako. Prosessi voi kestää muutamista kuukausista jopa vuosiin, riippuen kuolinpesän laajuudesta ja mahdollisista riitatilanteista. Oikea-aikainen toiminta ja asiantunteva apu varmistavat, että kaikki vaiheet sujuvat lain edellyttämällä tavalla.

Mitä perunkirjoitus tarkoittaa ja miksi se tehdään?

Perunkirjoitus on lakisääteinen toimenpide, joka tulee järjestää kolmen kuukauden kuluessa henkilön kuolemasta. Se on kuolinpesän selvityksen ensimmäinen vaihe, jossa laaditaan perukirja. Perukirja on virallinen asiakirja, johon kirjataan vainajan varat ja velat sekä luettelo kaikista kuolinpesän osakkaista ja mahdollisista testamentinsaajista.

Perunkirjoituksen päätarkoitukset ovat:

• Selvittää kuolinpesän taloudellinen tilanne (varat ja velat)
• Kartoittaa kaikki perilliset ja testamentinsaajat
• Toimia pohjana perintöverotukselle
• Toimia perustana tulevalle pesänselvitykselle ja perinnönjaolle
• Rajoittaa perillisten vastuuta vainajan veloista perukirjaan merkittyyn omaisuuteen

Perunkirjoitustilaisuudessa paikalla on tavallisesti pesän ilmoittaja (usein joku perillisistä) sekä kaksi uskottua miestä, jotka toimivat puolueettomina todistajina. Perukirjan laatiminen vaatii tarkkuutta, sillä se on virallinen asiakirja, jonka perusteella perinnönjako myöhemmin tapahtuu. Asiantuntijan käyttäminen perunkirjoituksen hoitamisessa on usein suositeltavaa, varsinkin jos kuolinpesä on monimutkainen tai sisältää esimerkiksi yritysvarallisuutta.

Mitä tapahtuu välittömästi perunkirjoituksen jälkeen?

Perunkirjoituksen jälkeen ensimmäinen ja tärkein velvollisuus on toimittaa perukirja Verohallinnolle yhden kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta. Tämä on lakisääteinen velvollisuus, jonka laiminlyönnistä voi seurata veronkorotus.

Perukirjasta toimitetaan Verohallinnolle kopio kaikkine liitteineen. Alkuperäinen perukirja on tärkeää säilyttää, sillä sitä tarvitaan useissa kuolinpesän hoitamiseen liittyvissä asioissa, kuten pankkiasioinnissa ja omaisuuden rekisteröinnissä. Perukirjan toimittamisen jälkeen Verohallinto käsittelee sen ja määrää perintöveron jokaiselle perilliselle erikseen.

Muita välittömiä toimenpiteitä perunkirjoituksen jälkeen ovat:

• Kuolinpesän pankkitilien ja arvopaperien hallintaoikeuksien järjestäminen
• Vainajan laskujen ja velkojen maksaminen kuolinpesän varoista
• Mahdollisten täydennyspyyntöjen vastaanottaminen Verohallinnolta, jos perukirjassa on puutteita
• Pesänselvittäjän hakeminen käräjäoikeudelta tarvittaessa, jos kuolinpesän osakkaat eivät pääse yhteisymmärrykseen pesän hoidosta

Jos perukirjassa havaitaan virheitä tai puutteita, voidaan laatia täydennysperukirja, joka toimitetaan samoin Verohallinnolle. On hyvä huomata, että perukirjan toimittaminen käynnistää perintöverotusprosessin, jonka myötä perilliset saavat aikanaan perintöveropäätöksen.

Miten perintövero määräytyy ja milloin se maksetaan?

Perintövero määräytyy perintöosuuden arvon ja perinnönsaajan sukulaisuussuhteen perusteella. Verohallinto laskee perintöveron perukirjassa ilmoitettujen tietojen pohjalta, ja jokainen perillinen maksaa veron omasta perintöosuudestaan. Perintöveroa ei määrätä alle 20 000 euron perinnöstä.

Perintöverotuksessa on kaksi veroluokkaa:

• I veroluokka: perinnönjättäjän aviopuoliso, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva perillinen (lapset, lapsenlapset, vanhemmat), aviopuolison lapsi sekä perinnönjättäjän kihlakumppani (tietyin edellytyksin)
• II veroluokka: muut sukulaiset ja ulkopuoliset henkilöt

Veron määrä on progressiivinen, eli se kasvaa perintöosuuden kasvaessa. I veroluokassa vero on alempi kuin II veroluokassa.

Perintöveropäätös saapuu yleensä 6-12 kuukauden kuluttua perukirjan toimittamisesta. Perintövero tulee maksaa viimeistään veropäätöksessä ilmoitettuna eräpäivänä, yleensä noin kolmen kuukauden kuluttua päätöksen saamisesta. Jos perintöveron määrä on suuri, se voidaan jakaa useampaan erään.

Perintöveroon voi hakea huojennusta tietyissä tapauksissa:

• Jos perintöön sisältyy yritys tai maatila, jota perillinen jatkaa
• Jos perintöveron maksaminen on erityisen raskasta esimerkiksi perillisen taloudellisen tilanteen vuoksi
• Jos perillinen on saanut testamentilla vain hallintaoikeuden omaisuuteen (ei omistusoikeutta)

Perintöveron maksamisesta on vastuussa jokainen perillinen henkilökohtaisesti. Jos veroa ei makseta ajallaan, seuraa viivästyskorkoa ja mahdollisia perintätoimia. Verohallinto voi myöntää erityisestä syystä lykkäystä veron maksamiseen.

Kuinka kuolinpesän omaisuutta hallinnoidaan perunkirjoituksen jälkeen?

Perunkirjoituksen jälkeen kuolinpesän omaisuutta hallinnoidaan yhteishallintoperiaatteen mukaisesti, mikä tarkoittaa, että kaikki pesän osakkaat tekevät päätökset yhdessä. Tämä edellyttää yksimielisyyttä kaikista kuolinpesää koskevista toimenpiteistä, kuten omaisuuden myynnistä tai laskujen maksamisesta.

Kuolinpesän hallinnossa on huomioitava seuraavat periaatteet:

• Jokainen osakas voi edustaa kuolinpesää juoksevissa asioissa, kuten laskujen maksamisessa
• Merkittävät päätökset, kuten kiinteistön tai arvopaperien myynti, vaativat kaikkien osakkaiden suostumuksen
• Osakkaat vastaavat yhdessä kuolinpesän velvoitteista ja veloista
• Kuolinpesän tulot ja menot on pidettävä erillään osakkaiden henkilökohtaisesta taloudesta

Jos kuolinpesän osakkaiden välillä on erimielisyyksiä tai pesän selvittäminen on muuten hankalaa, voidaan käräjäoikeudelta hakea pesänselvittäjää. Pesänselvittäjä ottaa vastuun kuolinpesän hallinnosta ja tekee tarvittavat päätökset itsenäisesti. Pesänselvittäjän määrääminen päättää osakkaiden yhteishallinnon.

Kuolinpesän varallisuutta tulee hoitaa huolellisesti ennen perinnönjakoa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi:

• Omaisuuden asianmukaista ylläpitoa (esim. kiinteistöjen kunnossapito)
• Sijoitusten järkevää hoitamista
• Vakuutusten pitämistä voimassa
• Veroilmoitusten laatimista ajallaan

Kuolinpesän osakkaat voivat tehdä myös keskinäisen sopimuksen siitä, kuka hoitaa pesän juoksevia asioita. Tällainen valtuutus on hyvä tehdä kirjallisesti, jotta asiainhoitaja voi todistaa oikeutensa toimia kuolinpesän puolesta esimerkiksi pankissa asioidessaan.

Milloin ja miten perinnönjako toteutetaan?

Perinnönjako voidaan toteuttaa sen jälkeen, kun kaikki kuolinpesän velat on maksettu ja pesänselvitys on saatu päätökseen. Lakisääteistä aikarajaa perinnönjaolle ei ole, joten kuolinpesä voi periaatteessa jäädä jakamattomaksi pitkäksikin aikaa. Käytännössä jako kannattaa kuitenkin tehdä kohtuullisessa ajassa, erityisesti jos pesän osakkailla on tarve saada perintöomaisuus käyttöönsä.

Perinnönjaossa on kaksi päävaihtoehtoa:

1. Sopimusjako: Osakkaat sopivat yhdessä omaisuuden jakamisesta ja laativat jakokirjan. Tämä on yleisin ja edullisin tapa toteuttaa perinnönjako.
2. Toimitusjako: Käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja toimittaa jaon, jos osakkaat eivät pääse sopimukseen. Tähän turvaudutaan yleensä riitatilanteissa.

Perinnönjaon keskeisiä vaiheita ovat:

• Ositus, jos vainaja oli naimisissa (ensin määritellään, mikä omaisuus kuuluu kuolinpesälle ja mikä leskelle)
• Mahdollisten testamenttimääräysten toteuttaminen
• Omaisuuden jakaminen perillisten kesken perintökaaren määräämän perimysjärjestyksen mukaisesti, ellei testamentissa ole muuta määrätty
• Jakokirjan laatiminen ja allekirjoittaminen

Perinnönjakokirja on tärkeä asiakirja, joka tulee laatia huolellisesti. Siinä tulee yksilöidä tarkasti, mitä omaisuutta kukin perillinen saa. Jakokirja tulee päivätä ja kaikkien osakkaiden tulee allekirjoittaa se. Lisäksi tarvitaan kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset. Jakokirjasta tulee toimittaa kopio Verohallinnolle, jos jako poikkeaa perukirjan tiedoista.

Perinnönjako tulee lainvoimaiseksi, kun kaikki osakkaat hyväksyvät sen allekirjoituksillaan, eikä kukaan moiti jakoa kuuden kuukauden kuluessa. Jos jakoon ei olla tyytyväisiä, voidaan nostaa moitekanne käräjäoikeudessa.

Mitä tärkeimmät toimenpiteet ovat perunkirjoituksen jälkeen?

Perunkirjoituksen jälkeen tärkeimmät toimenpiteet muodostavat selkeän toimintasuunnitelman, jota kuolinpesän osakkaiden kannattaa noudattaa. Alla on yhteenveto keskeisistä tehtävistä tärkeysjärjestyksessä:

1. Perukirjan toimittaminen Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta
2. Kuolinpesän pankkiasioiden järjestäminen ja vainajan laskujen maksaminen
3. Perintöveropäätöksen odottaminen ja verojen maksaminen määräajassa
4. Kuolinpesän juoksevien asioiden hoitaminen (esim. kiinteistöjen ylläpito, vakuutukset)
5. Mahdollisten riitaisuuksien ratkaiseminen ja tarvittaessa pesänselvittäjän hakeminen
6. Ositus, jos vainaja oli naimisissa
7. Perinnönjaon suunnittelu ja toteuttaminen, kun pesä on selvitetty
8. Jakokirjan laatiminen ja allekirjoittaminen
9. Omistusoikeuden rekisteröinti (esim. kiinteistöt, osakkeet)

Kuolinpesän asioiden järjestelmällinen hoitaminen helpottaa kaikkien osapuolten tilannetta. Hyviä käytäntöjä ovat:

• Selkeä viestintä osakkaiden kesken ja säännölliset tapaamiset tai puhelinkeskustelut
• Kaikkien kuolinpesää koskevien asiakirjojen huolellinen säilyttäminen
• Kuolinpesän tulojen ja menojen kirjaaminen
• Yhteyshenkilön nimeäminen viranomaisia ja muita tahoja varten
• Realistinen aikataulu asioiden hoitamiselle

Monissa tilanteissa ammattiavun käyttäminen on perusteltua. Erityisesti monimutkaisissa kuolinpesissä, joissa on paljon omaisuutta, velkoja tai riitaisuuksia, asiantuntijan apu voi säästää aikaa, rahaa ja stressiä. Apua voi hakea esimerkiksi lakimieheltä, perunkirjoituspalveluja tarjoavalta yritykseltä tai hautaustoimistolta, jolla on kokemusta perunkirjoituksista ja niihin liittyvistä jatkotoimenpiteistä.

Kuolinpesän asioiden huolellinen hoitaminen kunnioittaa vainajan muistoa ja varmistaa, että perinnönjako tapahtuu oikeudenmukaisesti ja lain mukaisesti. Vaikka prosessi voi tuntua raskaalta surun keskellä, asioiden järjestelmällinen hoitaminen tuo selkeyttä ja helpottaa kaikkien osapuolten tilannetta.

Samankaltaiset artikkelit

• Miten valita hautakiven koristeet ja elementit?
• Mitä perunkirjoituksessa tulee huomioida?
• Hautajaisten jälkeiset palvelut ammattitaidolla
• Miten kertoa lapselle hautajaisista?