Hautajaisten jälkeen alkaa kuolinpesän hallinnoimisen prosessi, joka voi tuntua monimutkaiselta surun keskellä. Kuolinpesä muodostuu vainajan omaisuudesta, veloista ja oikeuksista. Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset, yleistestamentin saajat sekä mahdollisesti leski. Prosessi etenee yleensä kuolinpesän haltuunotosta perunkirjoitukseen ja lopulta perinnönjakoon. Kaikki vaiheet vaativat huolellisuutta ja määrättyjä toimenpiteitä, joiden oikea järjestys helpottaa asioiden sujuvaa hoitamista.
Kuolinpesän hoitaminen – mitä se tarkoittaa käytännössä?
Kuolinpesän hoitaminen tarkoittaa vainajan jäämistön hallinnoimista, hänen asioidensa järjestämistä ja lopulta omaisuuden jakamista perillisten kesken. Kuolinpesän osakkaat vastaavat yhdessä pesän hallinnosta, ellei testamentissa ole määrätty pesänselvittäjää tai osakkaat eivät sovi muusta järjestelystä.
Käytännössä kuolinpesän hoitaminen sisältää useita vaiheita:
- Kuolinpesän haltuunotto ja välittömien asioiden hoitaminen
- Vainajan laskujen ja velkojen maksaminen
- Perunkirjoituksen järjestäminen
- Perintöveroilmoituksen tekeminen
- Perinnönjako
Kuolinpesän hoitamisessa on tärkeää pitää kirjaa kaikista toimenpiteistä ja säilyttää kuitit esimerkiksi hautajaiskuluista, sillä ne voidaan vähentää pesän varoista. Kaikkien osakkaiden yhteistyö on tärkeää, sillä merkittävät päätökset vaativat kaikkien osakkaiden suostumuksen. Jos osakkaat eivät pääse yksimielisyyteen, voidaan hakea pesänselvittäjän määräämistä käräjäoikeudelta.
Mitä kuolinpesälle tapahtuu välittömästi hautajaisten jälkeen?
Välittömästi hautajaisten jälkeen kuolinpesän hallinto on järjestettävä asianmukaisesti. Kuolinpesän haltuunotto on ensimmäinen vaihe, jossa joku osakkaista, yleensä lähiomaisista, ottaa vastuun juoksevien asioiden hoitamisesta. Tämä henkilö huolehtii vainajan omaisuudesta, maksaa välttämättömät laskut ja hoitaa muut kiireelliset asiat.
Keskeisiä toimenpiteitä heti hautajaisten jälkeen ovat:
- Postin kääntäminen yhdelle pesän osakkaista
- Asunnon ja muun omaisuuden turvaaminen
- Pankkitilien ja muiden sopimusten selvittäminen
- Juoksevien laskujen maksaminen kuolinpesän varoista
- Vakuutusten ja eläkkeiden selvittäminen
Kuolinpesän nimissä voidaan avata oma pankkitili, jota käytetään pesän asioiden hoitamiseen. Tilien käyttöoikeuksista on hyvä sopia osakkaiden kesken. Samalla kannattaa aloittaa vainajan omaisuuden kartoittaminen perunkirjoitusta varten, johon kuuluu asiakirjojen, kuten pankkitiliotteiden, osakekirjojen ja kiinteistöasiakirjojen kerääminen.
Kuolinpesän hoitajan tulee pitää kirjaa kaikista toimenpiteistä ja ilmoittaa niistä muille osakkaille. Merkittävät päätökset, kuten omaisuuden myyminen, vaativat kaikkien osakkaiden suostumuksen.
Milloin perunkirjoitus on järjestettävä?
Perunkirjoitus on lakisääteisesti järjestettävä kolmen kuukauden kuluessa henkilön kuolemasta. Perunkirjoitus on virallinen tilaisuus, jossa laaditaan perukirja. Perukirja on asiakirja, joka sisältää selvityksen kuolinpesän varoista ja veloista kuolinhetkellä sekä luettelon kuolinpesän osakkaista.
Perunkirjoituksen järjestämisestä vastaa se kuolinpesän osakas, jolla on hallussaan vainajan omaisuus tai joka muuten parhaiten voi hoitaa tehtävän. Käytännössä tehtävästä huolehtii usein pesänhoitaja, joka on voinut ottaa pesän haltuunsa heti kuoleman jälkeen.
Perunkirjoitusta varten tarvitaan seuraavat dokumentit:
- Sukuselvitys vainajasta (virkatodistukset 15 ikävuodesta kuolemaan)
- Perillisten virkatodistukset
- Jäljennös mahdollisesta testamentista ja avioehtosopimuksesta
- Tiedot vainajan ja mahdollisen lesken varoista ja veloista kuolinpäivältä
- Kuitit hautauskuluista ja perunkirjoituskuluista
Perunkirjoitustilaisuuteen kutsutaan kaikki pesän osakkaat. Tilaisuudessa on oltava läsnä kaksi uskottua miestä, jotka ovat esteettömiä ja luotettavia henkilöitä. He toimivat todistajina ja varmistavat, että perukirjaan merkityt tiedot ovat oikein.
Valmis perukirja toimitetaan Verohallinnolle perintöverotusta varten viimeistään kuukauden kuluttua perunkirjoituksesta. Perukirja toimii myös valtakirjana, jonka avulla pesänhoitaja voi hoitaa kuolinpesän asioita.
Miten perintövero määräytyy ja milloin se maksetaan?
Perintövero määräytyy perityn omaisuuden arvon ja perinnönsaajan sukulaisuussuhteen perusteella. Perintöverotus jakautuu kahteen veroluokkaan: ensimmäiseen luokkaan kuuluvat lähimmät sukulaiset, kuten lapset ja puoliso, toiseen luokkaan muut sukulaiset ja ei-sukulaiset.
Ensimmäisen veroluokan verotus on kevyempää. Alle 20 000 euron perinnöstä ei tarvitse maksaa perintöveroa. Yli 20 000 euron perinnöistä vero määräytyy porrastetusti. Esimerkiksi 20 000 – 40 000 euron perinnöstä vero on ensimmäisessä veroluokassa 100 euroa + 7% ylimenevästä osasta. Toisessa veroluokassa verotus on korkeampaa.
Verohallinto lähettää perintöveropäätöksen yleensä noin 6-12 kuukauden kuluttua perunkirjoituksesta. Perintövero maksetaan tavallisesti kahdessa erässä, jos veron määrä ylittää 500 euroa. Maksun eräpäivät ilmoitetaan veropäätöksessä. Perintöveroa voi hakea myös maksujärjestelyä tai maksuaikaa erityisistä syistä.
Perintöveroon on mahdollista saada huojennuksia tietyissä tilanteissa:
- Puolisovähennys (60 000 euroa) leskelle
- Alaikäisyysvähennys (40 000 euroa) suoraan alenevassa polvessa olevalle alle 18-vuotiaalle perilliselle
- Yrityksen tai maatilan sukupolvenvaihdoshuojennus
- Vakituisen asunnon huojennus tietyissä tilanteissa
Perintöveron määrää voi ennakkoon suunnitella esimerkiksi lahjoituksin, sillä alle 5 000 euron arvoinen lahja on verovapaata kolmen vuoden välein. Myös testamentin huolellinen suunnittelu voi auttaa verosuunnittelussa.
Kuinka perinnönjako toteutetaan käytännössä?
Perinnönjako voidaan toteuttaa joko osakkaiden välisenä sopimusjakona tai pesänselvittäjän ja -jakajan toimittamana toimitusjakona. Sopimusjako on yleisempi tapa, ja siinä osakkaat sopivat keskenään, miten omaisuus jaetaan.
Perinnönjaon vaiheet ovat tyypillisesti seuraavat:
- Perunkirjoituksen jälkeen pesän omaisuus voidaan muuttaa rahaksi myymällä omaisuutta
- Laaditaan jakokirja, jossa määritellään kullekin osakkaalle tuleva omaisuus
- Kaikki osakkaat allekirjoittavat jakokirjan
- Jakokirja kannattaa tehdä kirjallisesti ja kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa
Jos osakkaat eivät pääse sopimukseen perinnönjaosta, kuka tahansa osakas voi hakea tuomioistuimelta pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä. Pesänjakaja toimittaa perinnönjaon tasapuolisesti ja laatii jakokirjan.
Testamentti vaikuttaa merkittävästi perinnönjakoon. Se ohittaa lakimääräisen perimysjärjestyksen, mutta rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaan, joka on puolet lakimääräisestä perintöosuudesta. Lakiosaa on erikseen vaadittava kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksisaannista.
Jos vainaja oli naimisissa, ennen perinnönjakoa tulee toimittaa ositus, jossa puretaan puolisoiden välinen aviovarallisuussuhde. Osituksessa selvitetään, mikä osa omaisuudesta kuuluu leskelle ja mikä kuolinpesälle.
Kuolinpesän asioiden hoitaminen – tärkeimmät muistettavat asiat
Kuolinpesän asioiden hoitaminen on monivaiheinen prosessi, jossa järjestelmällisyys on tärkeää. Keskeisimmät muistettavat asiat ovat:
- Huolehdi kuolinpesän välittömästä haltuunotosta ja juoksevien asioiden hoitamisesta
- Järjestä perunkirjoitus kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta
- Toimita perukirja Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta
- Maksa perintöverot määräajassa
- Toteuta perinnönjako, kun pesä on selvitetty
Tavallisimpia haasteita kuolinpesän hoitamisessa ovat osakkaiden väliset erimielisyydet, omaisuuden arvostamiseen liittyvät kysymykset sekä testamentin tulkintaongelmat. Myös ositukseen liittyvät kysymykset voivat olla monimutkaisia.
Kuolinpesän asioiden hoitamiseen kannattaa hakea apua, jos tilanne tuntuu monimutkaiselta. Apua saa esimerkiksi pankkien lakipalveluista, asianajotoimistoista ja oikeusaputoimistoista. Myös hautaustoimistot tarjoavat neuvontaa kuolinpesän asioissa.
Autamme mielellämme hautajaisten jälkeisissä järjestelyissä. Palvelumme kattaa neuvonnan kuolinpesän asioiden hoidossa sekä ammattitaitoisen avun perunkirjoitusten järjestämisessä. Pitkä kokemuksemme perunkirjoituksista takaa, että kuolinpesän asiat hoituvat luotettavasti ja kaikkien osakkaiden etuja kunnioittaen.
Muistathan, että hautakiven valinta on myös tärkeä osa hautajaisten jälkeisiä järjestelyjä. Hautakivi on pysyvä muistomerkki, jonka äärellä läheiset voivat vierailla vuosikymmenien ajan. Neuvomme sinua myös hautakiven valinnassa ja hankinnassa.