Perukirja on lakisääteinen asiakirja, joka laaditaan henkilön kuoleman jälkeen. Siihen dokumentoidaan vainajan henkilötiedot, kaikki varat ja velat kuolinhetkellä, sekä perilliset ja testamentinsaajat. Lisäksi perukirjaan kirjataan pesänosakkaat, pesänilmoittaja ja uskotut miehet. Tämä virallinen asiakirja toimii kuolinpesän omaisuuden luettelona ja perinnönjaon perustana, sekä määrittää perintöverotuksen lähtökohdat.

Mitä perukirjaan merkitään?

Virallinen perukirja-asiakirja sisältää tarkat tiedot useista eri osa-alueista. Ensinnäkin siihen kirjataan vainajan täydelliset henkilötiedot, kuten nimi, henkilötunnus, viimeinen kotiosoite ja kuolinpäivä. Tämän jälkeen dokumentoidaan kattavasti kaikki vainajan omaisuus kuolinhetkellä – kiinteistöt, asunto-osakkeet, pankkitalletukset, arvopaperit, ajoneuvot ja muu irtaimisto arvoineen.

Yhtä tärkeää on merkitä vainajan velat ja vastuut, kuten asuntolainat, kulutusluotot ja maksamattomat laskut. Perukirjaan tulee kirjata kaikki pesänosakkaat eli perilliset ja mahdolliset testamentinsaajat yhteystietoineen ja henkilötunnuksineen sekä heidän sukulaisuussuhteensa vainajaan.

Lisäksi perukirjaan merkitään pesänilmoittajan tiedot – henkilö, joka vastaa tietojen oikeellisuudesta. Myös perunkirjoitustilaisuuden aika ja paikka sekä uskottujen miesten tiedot ja allekirjoitukset ovat oleellinen osa asiakirjaa. Jos vainaja oli naimisissa, dokumentoidaan myös lesken varallisuustiedot ja tieto mahdollisesta avioehtosopimuksesta.

Perukirjaan liitetään myös virkatodistukset, testamentti jos sellainen on, ja muut olennaiset asiakirjat. Kaikkien näiden tietojen huolellinen ja totuudenmukainen dokumentointi on välttämätöntä lainmukaisen perinnönjaon toteuttamiseksi.

Milloin perukirja on tehtävä?

Suomen lainsäädännön mukaan perukirja on laadittava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa henkilön kuolinpäivästä. Tämä määräaika on ehdoton, ja sen laiminlyönnillä voi olla vakavia seurauksia. Perunkirjoituksen jälkeen valmis perukirja on toimitettava Verohallinnolle kuukauden sisällä perunkirjoitustilaisuudesta.

Joissakin tapauksissa perunkirjoitukseen on mahdollista hakea lisäaikaa Verohallinnolta. Lisäaikaa tulee hakea kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, ja sitä myönnetään vain perustellusta syystä. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi kuolinpesän laajuus ja monimutkaisuus, pesänselvittäjän määräämisen odottaminen tai tarvittavien asiakirjojen saannin viivästyminen.

Perukirjan laatimisesta ja sen toimittamisesta määräaikaan mennessä vastaa ensisijaisesti se kuolinpesän osakas, jonka hallussa pesän omaisuus on. Käytännössä tämä on usein leski tai vainajan lapsi, joka asui vainajan kanssa. Jos pesän osakkaita on useita, he vastaavat yhteisesti siitä, että perukirja tehdään ajoissa.

Myöhästymisen seuraukset voivat olla merkittäviä. Verohallinto voi määrätä veronkorotuksen, jos perukirjaa ei toimiteta määräajassa. Lisäksi myöhästyminen voi vaikeuttaa kuolinpesän asioiden hoitamista, sillä ilman perukirjaa esimerkiksi pankkiasioiden hoitaminen tai omaisuuden myyminen voi olla mahdotonta.

Kuka tekee perukirjan?

Perukirjan laatimisvelvollisuus on lain mukaan sillä kuolinpesän osakkaalla, joka hallinnoi pesän omaisuutta. Käytännössä perukirjan tekemisestä huolehtii usein pesänilmoittajaksi nimetty henkilö, joka voi olla leski, lapsi tai muu läheinen sukulainen. Pesänilmoittaja on vastuussa siitä, että kaikki tarvittavat tiedot kuolinpesästä annetaan perukirjaa varten oikein ja kattavasti.

Perunkirjoitustilaisuuteen tarvitaan myös kaksi uskottua miestä. Uskottujen miesten tehtävänä on valvoa kaikkien osakkaiden etua ja varmistaa, että perukirja laaditaan asianmukaisesti. Heiltä edellytetään puolueettomuutta ja ymmärrystä perintöasioista. Uskotuiksi miehiksi voidaan valita esimerkiksi lakimies ja joku muu luotettava, täysi-ikäinen henkilö.

Monissa tapauksissa on järkevää käyttää ulkopuolista asiantuntijaa perukirjan laatimisessa, erityisesti jos kuolinpesä on monimutkainen tai sisältää huomattavaa omaisuutta. Juridiset asiantuntijat, kuten lakimiehet tai hautaustoimistojen perunkirjoituspalvelut, tuntevat prosessin vaatimukset ja osaavat huomioida kaikki oleelliset seikat.

Me Jokelan hautaustoimistossa tarjoamme ammattitaitoista perunkirjoituspalvelua, joka kattaa koko prosessin sukuselvitysten hankkimisesta itse perukirjan laatimiseen ja perunkirjoitustilaisuuden järjestämiseen. Kokemuksemme ansiosta perunkirjoitus sujuu luotettavasti ja asiantuntevasti, jolloin omaiset voivat keskittyä muihin kuolinpesän asioihin.

Miten vainajan omaisuus arvioidaan perukirjaa varten?

Perukirjaa varten kaikki vainajan omaisuus on arvioitava käypään arvoonsa kuolinhetken mukaisesti. Käyvällä arvolla tarkoitetaan sitä hintaa, joka omaisuudesta todennäköisesti saataisiin vapailla markkinoilla. Arviointi on tehtävä huolellisesti, sillä se vaikuttaa suoraan perintöveron määrään.

Kiinteistöjen arvioinnissa voidaan käyttää apuna kiinteistönvälittäjien arvioita, verottajan kiinteistöverotusta varten tekemiä arvostuksia tai toteutuneita kauppahintoja vastaavanlaisista kohteista. Asunto-osakkeiden arvo määritetään samoin periaattein, ottaen huomioon asunnon kunto, sijainti ja markkinatilanne.

Arvoesineiden, kuten taideteosten, antiikkiesineiden tai korujen, arvioinnissa saatetaan tarvita asiantuntijan lausuntoa. Tavallinen koti-irtaimisto voidaan yleensä arvioida melko alhaiseen arvoon, ellei siihen sisälly erityisen arvokkaita esineitä.

Pankkitalletukset, osakkeet ja muut sijoitukset arvostetaan kuolinpäivän saldojen ja kurssien mukaisesti. Näiden selvittämiseksi tarvitaan pankkien ja sijoitusyhtiöiden saldotodistukset. Ajoneuvojen arvo voidaan määrittää käyttäen apuna esimerkiksi autoalan hintatietoja tai asiantuntijan arviota.

Jos omaisuuden arvosta on epävarmuutta, on perukirjaan hyvä merkitä, millä perusteella arviointi on tehty. Perintöverotuksessa verottaja voi tarkistaa arvostukset ja tarvittaessa poiketa niistä, jos katsoo arvot liian alhaisiksi tai korkeiksi.

Jokelan hautaustoimistossa autamme asiakkaitamme omaisuuden arvioinnissa ja opastamme, miten eri omaisuuslajit tulisi arvostaa perukirjaa varten. Näin varmistamme, että perintöverotus toteutuu oikeudenmukaisesti ja lainmukaisesti.

Mitä tapahtuu, jos perukirjaan tulee virheitä?

Perukirjan laatimisessa voi joskus sattua virheitä tai puutteita, jotka huomataan vasta myöhemmin. Tällaisissa tilanteissa virheet on mahdollista korjata täydennysperukirjalla. Täydennysperukirja tulee kyseeseen esimerkiksi silloin, kun perukirjan laatimisen jälkeen löytyy uutta omaisuutta tai velkoja, joita ei ole merkitty alkuperäiseen perukirjaan.

Täydennysperukirja laaditaan samalla tavalla kuin alkuperäinen perukirja, ja siinä tulee mainita, mitä kohtaa alkuperäisestä perukirjasta täydennetään tai korjataan. Myös täydennysperukirja vaatii pesänilmoittajan ja kahden uskotun miehen allekirjoitukset.

Pienet virheet, kuten kirjoitusvirheet henkilötiedoissa, voidaan usein korjata ilman täydennysperukirjaa. Tällöin alkuperäiseen perukirjaan tehdään korjaus, jonka pesänilmoittaja varmentaa allekirjoituksellaan. Merkittävimmät virheet, kuten puuttuvat pesänosakkaat tai väärin arvioitu omaisuus, vaativat kuitenkin virallisen täydennysperukirjan.

Virheet perukirjassa voivat vaikuttaa perintöverotukseen monella tavalla. Jos omaisuutta on jäänyt merkitsemättä, voi verottaja määrätä jälkiverotuksen ja mahdollisesti veronkorotuksen. Toisaalta, jos perukirjassa on liioiteltu omaisuuden arvoa, saattavat perilliset maksaa liikaa perintöveroa.

Pahimmillaan puutteellinen perukirja voi johtaa riitoihin perillisten kesken perinnönjakovaiheessa, jos kaikkea omaisuutta ei ole huomioitu tai jos joku pesän osakkaista on jäänyt mainitsematta. Siksi perukirjan huolellinen laatiminen on erittäin tärkeää.

Jokelan hautaustoimiston perunkirjoituspalveluun sisältyy kattava tarkistus, jolla pyrimme välttämään virheet jo ennakolta. Jos kuitenkin virheitä ilmenee, autamme asiakkaitamme myös niiden korjaamisessa ja täydennysperukirjan laatimisessa.

Perukirjan merkitys perinnönjaossa – mitä sinun tulisi tietää

Perukirja toimii keskeisenä asiakirjana koko perinnönjakoprosessin ajan. Se on perusta, jonka pohjalta perinnönjako suoritetaan, sillä se sisältää tiedon kaikista perillisistä, testamentinsaajista ja jaettavasta omaisuudesta. Perukirja määrittää, ketkä ovat oikeutettuja perintöön ja missä suhteessa.

Oikeudellisesti perukirja on merkittävä asiakirja, jota tarvitaan monissa virallisissa yhteyksissä. Pankki vaatii perukirjan nähtäväksi, kun kuolinpesän varoja nostetaan tai siirretään. Kiinteistön myynti kuolinpesän nimissä edellyttää myös perukirjaa, samoin kuin monet muut kuolinpesän nimissä tehtävät oikeustoimet.

Perukirjan ja testamentin välinen suhde on myös tärkeä ymmärtää. Jos vainaja on jättänyt testamentin, se liitetään perukirjaan ja otetaan huomioon perinnönjakoa suunniteltaessa. Testamentti voi muuttaa lakimääräistä perimysjärjestystä, mutta rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaansa, joka on puolet lakimääräisestä perintöosuudesta.

Hyvin laadittu perukirja sujuvoittaa perinnönjakoa ja auttaa välttämään riitoja perillisten kesken. Kun kaikki varat ja velat on kirjattu selkeästi ja oikein, on helpompi päästä yhteisymmärrykseen siitä, miten omaisuus jaetaan. Toisaalta puutteellinen perukirja voi johtaa pitkittyneisiin kiistoihin ja jopa oikeudenkäynteihin.

Perukirjan laatimisen jälkeen kuolinpesän osakkaat voivat ryhtyä valmistelemaan varsinaista perinnönjakoa. Ennen jakoa on kuitenkin tärkeää hoitaa vainajan velat ja maksaa perintöverot. Perinnönjako voidaan tehdä joko sopimusjakona, jossa osakkaat sopivat jaosta keskenään, tai toimitusjakona, jossa tuomioistuimen määräämä pesänjakaja hoitaa jaon.

Me Jokelan hautaustoimistossa olemme tukena koko prosessin ajan. Laadimme perukirjan ja neuvomme perinnönjakoon liittyvissä kysymyksissä. Tavoitteenamme on, että asiakkaamme voivat hoitaa rakkaan läheisensä viimeiset asiat mahdollisimman helposti ja lainmukaisesti surun keskellä. Tarvittaessa palveluvalikoimaamme kuuluvat myös perinnönjako, testamentit ja muut jäämistöoikeudelliset asiat.

Samankaltaiset artikkelit

• Paljonko perunkirjoitus maksaa?
• Mitä erityisvaatimuksia vainajan kuljetukseen liittyy?
• 7 vinkkiä sujuvaan perukirjan laatimiseen
• Mitä asiakirjoja tarvitaan perunkirjoitustilaisuudessa?